Sauvon kirkon historiaa

Tällä sivulla on kerrottu Sauvon kirkon historia lyhyesti. Sauvo mainitaan vuonna 1335 seurakuntana, jolla on oma pappi. Kirkko esiintyy ensi kerran asiakirjasssa vuodelta 1346. Keskiajan jälkeen Sauvo on ollut Turun Kymnaasin ja Akatemian palkkapitäjänä sekä 1690-1776 piispan palkkapitäjänä.

Sauvoon liittyi myös vuonna 1685 kappelioikeuden saanut Karuna, joka erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1930. Sauvon ja Karunan kunnat yhtyivät jälleen vuonna1969, jolloin syntyi myös uusi seurakunta, Sauvo-Karunan seurakunta. Sauvo-Karunan seurakunta liitettiin Paimion seurakuntaan 1.1.2019.

Sauvon harmaakivikirkko on suorakaiteen muotoinen kolmilaivainen pitkäkirkko. Runkohuoneen pituus on 36,5metriä leveys 22,2 metriä ja korkeus 30,2 metriä. Muurien paksuus on noin 2 metriä. Sakaristo on kirkon vanhin osa (1200-luvun lopulta tai 1300-luvulta) ja siihen on saattanut liittyä yksinkertainen puukirkko. Kiviholvia alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Holvit muurattiin 1470-luvulla Petrus Muratorin johdolla.

Kalkkikivimaalaukset ovat ns. Kalannin koulukunnan mukaista: apostolit ja profeetat esiintyivät pareittain ja näihin liittyvt uskontunnustuksen ja Vanhan Testamentin lauseet. Kahta ensimmäistä holvia lukuunottamatta kaikki maalaukset peitettiin 1650-luvulla. Kuvia paljastettiin jo vuonna 1906 arkkitehti C. Frankenhaeuserin johdolla ja lisää vuosina 1970-1971 konservaattori V. Kiljusen johdolla. Holvimaalauksia on vain kirkon etuosassa.

Puinen madonnaveistos on 1200-1300-luvulta, mahdollisesti Pohjois-Saksasta. Madonnaveistos on maalattu myöhemmin valkoiseksi. Kastellas on gotlantilaista kalkkikiveä 1200-luvun lopulta. Tabernaakeli eli siunatunviinin ja leivän säilytyskaappi on gotiikkaa. Maamme toinen keskiajalta säilynyt tabernaakeli on Naantalin kirkossa.
Triumfikrusifiksi on 1400-luvun jälkipuoliskolta ja se on pohjoismaista tekoa. Iso lautaristi on ilmeisesti vuodelta 1695. Pyhä Yrjänä ja lohikäärme veistos ovat 1500-luvulta, luultavasti kotimaista alkuperää.

Alttaritaulu on 1600-luvun puolivälistä. Altttaritaulu on ostettu Sauvolaiselta emännältä Gertrud Wesseliltä. Taulu on  ilmeisesti Saksasta. Tilikirjassa vuodelta 1647 on merkintä Aabraham Niilonpojan leskeltä "alttaritaulu 250 tlr".

Alttarilaite kondervoitiin 2013-14. Alttarilevynä on kalkkikivilaatta, johon on kaiverrettu: Anno Domini MCCCXCI (Herran vuonna 1391).
Alttarikaide on vuodelta 1860.

Toinen alttaritaulu on nykyään kirkon takaosassa. R.W. Ekman: Kristuksen ylösnousemus v. 1854.

Saarnatuolin on lahjoittanut Klaus Skalm vuonna 1651. Tyyliltään tuoli on barokkityylinen. Tuolin on valmistanut mahdollisesti sama veistäjä, joka on tehnyt alttaritaulun kehykset. Nelilasinen tuntilasi on Luultavasti luutnantti Kustaa Hufvudsköldin vuonna 1743 lahjoittama.

Urkuparvi on vuodelta 1669, sivuparvi on luultavasti vuodelta 1694. Turkulainen maalarimestari Lars Myra on tilikirjan mukaan nostanut palkan parvien ja kasteaidan maalauksista. Urut ovat mekaaniset 17-äänikertaiset. Lahtelainen urkujenrakentaja A. Jurva tehnyt urut vuonna 1896. Vanhat urut vuodelta 1671 luovutettiin Turun linnan museolle, missä ne tuhoituivat tulipalossa v. 1941.

Alttarin pohjoispuolella on piispanpenkki, Siellä on myös Bitz- ja Sture- sukujen vaakunat, eteläpuolella on papinpenkki. Penkki on koottu keskiaikaisista kuoriaitaan kuuluneista osista.

Hautausvaakunat ovat vuodelta 1837. Kirkon lattian alla sanotaan olevan 13 muurihautaa. Näihin hautaaminen on lopetettu 1700-luvun loppupuolella. Sauvon kirkossa on harvinaisen runsaasti puisia hautausvaakunoita, joita kuljetettiin hautaussaatossa ja jotka ripustettiin kirkon seinälle osoittamaan hautapaikan sijainti lattian alla. Hautavaakunat eivät nykyään ole alkuperäisillä paikoillaan. Kirkossa on mm. Pentti Juhana Hornin hautausvaakuna vuodelta 1701 (sarvi), Juhana ja Klaus Gallen hautavaakunat vuodelta 1676 (alttarin molemmin puolin), Arvid Fogelhufvud hautavaakuna vuodelta 1685 (linnunpääihminen) sekä Pietari Piperin hautavaakuna vuodelta 1690 (kauris)

Alttaria lähinnä olevan vaskisen pallokruunun lahjoittanut Kristina Horn vuonna 1653, toinen pallokruunu on kirkon itse ostama vuonna 1696. Pienempi kristallikruunu on 1700-luvulta Iso empiretyylinen kristallikruunu on G. Ahlströmin vuonna 1836 lahjoittama. Vaskinen kynttilänjalka on ostettu vuonna 1701.

Kaappikello edustaa rokokootyyliä.  Kellon koneiston valmisti vuonna1802 kellosepän oppilas talonpoika Erik Erikinpoika Skörsbölestä (nyk. Karimäki)

Kirkon etuosan pilarissa on viisikulmainen, raudoitettu kolehtilipas . Edellinen rahasäiliö oli mädäntynyt maahan kaivettuna isonvihan aikana.

Flyygeli on vuonna 1909 Leipzigissa valmistettu Feurich-flyygeli, joka hankittiin täysin kunnostettuna 2015. Flyygelin omistaa Sauvon kirkon soitinrahasto.

Kirkonkelloista toinen on vuodelta 1663 (valettu uudelleen v. 1826) ja toinen on vuodelta 1791.