Paimion Pyhän Mikaelin kirkon historiaa

Kirkon rakentaminen

Jouluaattona 1689 vihki Juhana Gezelius nuorempi käyttöön Paimion nykyisen harmaakivikirkon, jota oli rakennettu yhdeksän vuotta. Suurin ansio uuden kirkon aikaansaamisesta kuuluu rovasti Henrik Florinukselle, joka käytti siihen sekä vaikutusvaltaansa että omat varansa lähes konkurssiin asti.

Hylätystä Räpälän kirkosta tuotiin uuteen, 800 hengen kirkkoon punaruskeasta Öölannin kalkkikivestä tehty kasteallas, Pyhän Jaakobin alttarikaappi ja kirkonkello. Eräiden arvioiden mukaan myös puinen triumfikrusifiksi olisi peräisin 1400-luvulta. Juho Päiwiön kirjoittaman Paimion vaiheita -kirjan mukaan se hankittiin kuitenkin  vasta v. 1739. Krusifiksissa on neljän evankelistan symbolit, jotka on leikattu puuhun kukin ympyränmuotoiseen kehykseen: Matteus (ihminen) ristin alapäässä, Markus (jalopeura) vasemmalla, Luukas (härkä) oikealla ja Johannes (kotka) ylhäällä.

Kirkon maalaukset

Paimion kirkon maalauksista suurin osa on 1750-luvulta, taiteilijana turkulainen kirkkomaalari Jonas Bergman. Urkulehterin kaiteeseen hän maalasi 20 kuvaa: Timoteus, Matias, Judas, Jakobi, Bartholomeus, Tuomas, Jacobus, Pietari, Marcus, Mateus, Jeesus, Johannes Kastaja, Lukas, Johannes, Andreas, Filippus, Jacobus, Simon Zelotes, Paavali, Stefanus ja Barnabas. Jokaiseen kuvassa on lisäksi kerrottu henkilön kuolintapa.

Saarnatuolin sivupeileissä ovat Jeesus, Pietari, Jaakob ja Paavali. Pyhän Jaakobin alttarikaapin ovissa ovat Paavali ja Pietari, jonka kuvan aika on jo tosin häivyttänyt.

Alttarikehystys on saman mallin mukainen kuin Turun tuomiokirkon alttari ennen Turun paloa 1827. Sen on suunnitellut arkkitehti Samuel Berner 1755. Alttaritaulun alimman osan, Pyhä ehtoollinen on maalannut Jonas Bergman. Keskimmäisenä kuvana oli alun perin Johan Geitelin Ristiinnaulittu (1755), joka nyt on ripustettu kuorin sivuseinälle. Tilalle seurakunta hankki 1865 hovimaalari R.W. Ekmanin maalauksen Ylösnousemus. Kirkon veistokset ja maalaukset on restauroitu 1952 – 53. ) Ylimmän taulun, Ylösnousemus, tekijä ja tekoaika ei ole varma. Päiwiö arvelee senkin olevan Jonas Bergmanin käsialaa.

Urut ja virsitaulut

Ensimmäiset urut rakensi 1878 J.A.Zachariassen Uudestakaupungista. Ne olivat 13-äänikertaiset, kaksisormioiset, liitejalkiolla varustetut urut, jotka 1952 luovutettiin Tuupovaaran kirkkoon.

Kangasalan urkutehdas valmisti 1951 Paimion kirkkoon 32 äänikertaiset, kolmisormioiset, itsenäisellä jalkiolla varustetut urut, joiden julkisivuna ovat koristeellisesti ryhmitetyt pillit.

Ennen urkujen aikakautta lukkari johti laulua kirkon edestä lukkarintuolista, jonka reunaan nyt on kiinnitetty virsinumerotaulu (Aarre Aaltonen 1944). Toinen numerotaulu on saarnatuolin puolella (lasimestarioltermanni F.I. Foeder 1802).

Muu esineistö

Viisi metriä korkea kaappikello on 1750-luvulta. Se ilmoittaa aikaa neljännestuntilyönnein Turun tuomiokirkon tornikellon tapaan.

Pronssisia kattokruunuja ja kynttilälampetteja on hankittu 1700-luvulla. Kun Turun tuomiokirkosta 1863 myytiin pois kattokruunut, Paimion kirkonisännät kävivät ostamassa 94 ruplalla niistä kolme.

Martat lahjoittivat 1960 vihkiryijyn nimeltä Juhlahetki. Ryijyn suunnitteli Irmeli Grönlund ja kutoi Lempi Kivinen.

Tekstiilit

Martat lahjoittivat 1960 vihkiryijyn nimeltä Juhlahetki. Ryijyn suunnitteli Irmeli Grönlund ja kutoi Lempi Kivinen. Tekstiilitaiteilija Elli Korppi-Tommola entisöi vanhoja liturgisia vaatteita ja valmisti uudet liturgiset tekstiilisarjat alttarille (lila, punainen, valkoinen, musta) 1974-78. Elli Korppi-Tommilan käsialaa ovat myös kasukat (lila ja vihreä). Valkoinen vuodelta 1940, musta vuodelta 1862 ja punainen kasukka vuodelta 1840 korjattiin käyttökuntoon. Vihreästä sarjasta puuttumaan jäänyt vihreä alttarivaate valmistui v.1999. Sen suunnitteli taiteilija Hannele Uotila ja Paimion käsityökeskuksen neuvoja Tuija Muntola kutoi sen.

Sotainvalidien veljesliiton Paimion osaston naisjaosto lahjoitti Paimion seurakunnallle arkkualban "Surun kyyneleet" käytettäväksi hautauksissa. Arkkualba vihittiin käyttöön sunnuntaina 17.12.2007 jumalanpalveluksessa. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Vesa Tuominen.

Vuodelta 1815 oleva kalkkiliina on restauroitu Turun tuomiokirkon Konservointilaitoksessa/ Mirja Fröberg. Liinaa säilytetään Turun tuomiokirkon ullakolla sijaitsevassa konservointilaitoksessa/museossa.

Muita muutoksia

Kirkon sisäkattona ollut lautaholvi muutettiin uusgoottilaisen tyylin mukaiseksi taitekatoksi konsoleineen ja näkyvine sidepuineen 1863 lääninarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelemana.

Sähköt kirkkoon saatiin 1920-luvun puolivälissä. Paimion kirkko siirtyi kirkkokaminoista keskuslämmitykseen 1960.

Alkuperäisiä 1700-luvun värisävyjä noudattava sisämaalaus tehtiin 1974- ja peruskorjauksen jälkeen loppiaisena 1975 kirkko vihittiin uudelleen käyttöön, ( seurakunta täytti 650 vuotta.) Arkkipiiska Martti Simojoki vihki kirkon uudelleen ja piti seurakunnassa piispantarkastuksen.

Paimio-Seura ry lahjoitti kaksi vaakunataulua kirkkoon vuonna 1995. Armfeltin suvun ja Gisselkorssien taulut, jotka on piirtänyt heraldikko Reijo Helläkoski. Vuonna 1999 seurakunta hankki Heraldikko Helläkosken piirtämän vaakunataulun von Cräutleinin suvusta.

Kirkkoon haudattujen muistomerkkinä kirkossa on jo aikaisemmin ollut Jägerhornin suvun vaakunataulu.