Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Keskellä vuoden pimeintä aikaa on juhla, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon.
Jouluaattona ollaan odotuksen täyttymisen ja profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton jumalanpalveluksen aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluaaton jumalanpalveluksissa luetaan muiden tekstien lisäksi aina jouluun liittyviä profetioita eli ennustuksia.
Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu eli enkelten messu on monessa kristillisessä kirkossa joulunvieton päätapahtuma.
Jouluaamun jumalanpalveluksessa eli paimenten messussa seurataan paimenten matkaa Betlehemiin katsomaan syntynyttä Jeesus-lasta.
Joulupäivän jumalanpalveluksessa kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.
Toinen joulupäivä 26.12. on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä.
Loppiaisena siirrytään joulunpyhistä arkeen. Loppiainen on kristittyjen vanhimpia juhlia, jopa joulua vanhempi. Loppiaisen evankeliumiteksti kertoo kaukaa itäisiltä maista vaeltaneista viisaista ja arvostetuista tietäjistä, jotka tulivat katsomaan Jeesus-lasta. He toivat mukanaan kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Jeesus itse oli syntynyt köyhänä matkalaisena tallissa, mutta hän sai kalliita lahjoja. Jeesusta tulivat tervehtimään niin köyhät ja oppimattomat paimenet kuin tietäjät tai kuninkaat vierailta mailta. Kristus on valo kaikille maailman kansoille ja kaikenlaisille ihmisille.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä