Ristiäiset - lapsen ensimmäinen juhla

Lapsen syntymä ja uuden elämän alku on todellinen ihme. Lapsen vanhemmat saavat olla tämän ihmeen lähellä. Samalla se on heille kutsu vanhemmuuteen ja vastuuseen. Myös seurakunta haluaa olla tukena lapsen elämässä kristillisestä kasteesta alkaen koko elämän ajan.

Kristillinen kaste

Kristillisessä kasteessa ihmisestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky:

"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matteus 28:18–20).

Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi. Mikäli kastetta ei toimiteta 3 kk:n kuluessa lapsen syntymästä, on lapsen vanhempien tai huoltajan ilmoitettava lapsen nimet ja äidinkieli väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen vanhemmat tai huoltajat ottavat yhteyttä maistraattiin, jonka toimialueella lapsen äidillä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.

Kastejärjestelyt on paras aloittaa ottamalla yhteys seurakuntatoimistoon lapsen synnyttyä hyvissä ajoin ennen ajateltua kastepäivää.

Kastetoimituksen varaaminen

Kastetoimitus varataan Paimion seurakuntatoimistosta.

Kasteesta sopiminen

Lapsi on kastettava tai rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Kasteet toimitetaan pääasiassa sunnuntaisin. 

Paimion, Sauvon tai Karunan kirkossa toimitettavien kasteiden (kirkkokaste) alkamisajat ovat klo 12, klo 13 tai klo 14 riippuen kyseisen sunnuntain jumalanpalveluksen alkamisajasta. Kotikasteet Paimiossa klo 13 ja klo 15. Sauvossa kotikasteet joko klo 13, klo 14 tai klo 15. Edellä mainitut ajat ovat suuntaa antavia. Alkamisaikoihin Sauvossa vaikuttavat, onko sunnuntain jumalanpalvelus Sauvon vai Karunan kirkossa.

Lapsen äiti Suomen ev.lut. kirkon jäsen

Aluekeskusrekisteri lähettää lapsen äidille Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeen, mikäli äiti kuuluu Suomen ev.lut. kirkkoon. Lomakkeessa tulee olla lapsen etunimet ja sukunimi, lapsen huoltajien allekirjoitukset, kummien etu- ja sukunimet, henkilötunnukset ja kotiseurakunnat. Lomake annetaan kastavalle papille kastekeskustelun yhteydessä. Pappi tarkastaa lomakkeen ja kummien kummikelpoisuuden. Jos lapsi on jo rekisteröity Digi- ja väestötietorekisteriin, tulee kasteen yhteydessä käyttää kirkon omaa kastelomaketta. 

Lapsen äiti ei ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen

Jos lapsen äiti ei ole Suomen ev.lut kirkon jäsen, tulee Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake Digi- ja väestötietovirastosta. Lomakkeessa ei ole kohtaa, johon kummien tiedot voi kirjoittaa. Mikäli lapsi halutaan kastaa, käytetään kirkon omaa kastelomaketta. Lapsi voidaan kastaa, kun toinen hänen huoltajistaan on Suomen ev.lut. kirkon jäsen.

Kasteen jälkeen

Kasteen jälkeen pappi toimittaa Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeen seurakuntatoimistoon. Aluekeskusrekisteri kirjaa kastetiedot kirkon jäsentietojärjestelmään, liittää lapsen seurakunnan jäseneksi sekä rekisteröi lapsen tiedot väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto postittaa lapsen Kela-kortin.

Kastekeskustelu

Pappi ja vanhemmat sopivat kastekaavan yksityiskohdista ja vaihtoehdoista kastekeskustelussa ennen kastetoimitusta. Tässä yhteydessä valitaan myös virret.

Tutustu tästä linkistä kasteen kaavaan ja sisällä oleviin vaihtoehtoihin.

Voit myös avata pdf-tiedoston, jossa on tarkempaa tietoa kasteen kaavasta ja sen sisällä olevista vaihtoehdoista sekä neuvoja virsien valintaan.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kummit

Kummeina voivat toimia vain rippikoulun käyneet ja konfirmoidut ev.lut. kirkon jäsenet tai johonkin muuhun kristilliseen, lapsikasteen hyväksyvään seurakuntaan kuuluvat henkilöt (esim. katoliset, anglikaanit, ortodoksit). Riittää, että kastettavalla lapsella on yksi kummi. 

Jos lasta ei syystä tai toisesta ole kastettu vauvana, voidaan hänet kastaa myöhemmin. Tavallisimmin asia tulee ajankohtaiseksi rippikoulun yhteydessä.

Kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään kirjaamista varten kummeista tarvitaan nimi- ja seurakuntatietojen lisäksi myös henkilötunnus.

Ilmoittaminen lehdessä, rukous kirkossa ja kastepuu

 Lapsen huoltajien suostuessa kastetun lapsen nimi ilmoitetaan pääsääntöisesti kastetta seuraavan perjantain Kunnallislehden seurakunnalliset-palstalla. Mikäli Kunnallislehti ei ilmesty perjantaina, tai muualla kastetun lapsen tiedot eivät tule seurakuntaan viimeistään keskiviikkona, ilmoittaminen siirtyy seuraavaan perjantaihin.

Niin ikään lapsen huoltajien suostuessa mainitaan lapsen nimi ja hänen  puolesta rukoillaan pääsääntöisesti kastetta seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa joko Paimion tai Sauvon kirkossa. 

Paimion kirkossa ja Sauvon kirkossa on kastepuu. Halutessaan kastetun lapsen huoltajat voivat antaa luvan kastepuun lehden laittamiseen. Kastepuun lehdessä mainitaan lapsen etunimet sekä kastepäivä. 

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kummius on luottamustehtävä. Vanhemmat valitsevat lapselleen kummeiksi tärkeät aikuiset. Jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kastetulla lapsella tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Kummien valinta ja tehtävät