Evästeet

Sauvon kirkossa on runsaasti Ruotsin suurvalta-ajan hautajaisvaakunoita. Suurin on Gallen vaakunoiden ryhmä, jossa on vainajan vaakunan lisäksi hänen vanhempiensa, isovanhempiensa ja iso-isovanhempiensa vaakunat.

R.W. Ekmanin maalaama Ylösnousemus-aiheinen taulu, joka oli pääalttarin tauluna 1850-luvulta 1930-luvulle.

Etelälehterin alttarin puoleinen paneeli, jonka kuvissa on kirkkoisiä.

Sauvon kirkkomaan länsiportti eli pääportti

Alttari-ikkunan lasimaalaus, joka on mahdollisesti Suomen vanhin säilynyt, 1470-luvulta.

Keskiaikainen triumfikrusifiksi sijaitsee keskilaivassa saarnastuolin ja kuorin välissä.

Apostolisen uskontunnustuksen syntyyn liittyvän kuvasarjan joka kuvassa on yksi apostoli ja yksi Vanhan testamentin henkilö. Kuvasarja alkaa Pietarilla, jolla tunnusmerkkinä on avain, ja Jeremias. Pietarin tekstinauhassa on latinaksi uskontunnustuksen alkusanat: "Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan."

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki kirkon itäpäädyn ulkopuolella

Etelälehterin saarnastuolin puoleinen paneeli, jossa ovat Mooses, Aaron ja suuret profeetat.

Asehuoneessa on 1900-luvun alussa hankitut ruumisvaunut.

Sauvon kirkko ja tapuli nähtyinä seurakuntatalolta

Sauvon kirkko luoteesta päin nähtynä

Sauvon kirkko, kirkkomaan pääportti ja kellotapuli lännestä nähtyinä

Kirkon alttarilaitteen maalaukset lienevät Saksasta. Alttarilaite on ollut pääalttarilla 1600-luvun puolivälistä 1850-luvulle ja uudelleen 1930-luvultra lähtien. Se konservoitiin 2013-14.

Alttarilaitteen ylin maalaus kuvaa Jeesuksen ristiltä ottamista.

Asehuoneen pääty

Näkymä keskilaivasta alttarille

Sauvon kirkon keskilaiva kuvattuna urkuparvelta

Näkymä pääovelta kirkkoon

Kirkon päätyovi on rakentamista myöhempi muutos

Saarnastuoli on teetetty Saksassa ja lahjoitettu kirkkoon 1600-luvun puolivälissä.

Saarnastuolin apostoliveistoksia

Tapulin alaosa lienee jo keskiajalta. Puisen yläosan paanukatto uusittin 2007.

Kirkko ja kirkkomaan eteläportti Sauvontieltä nähtyinä

Historialliset urut 1890-luvlta ovat jo kirkon toiset. Ensimmäiset, 1600-luvun lopulla rakennetut tuhoituivat Turun linnan palossa talvisodan aikana. Lehterin paneelin keskellä on kuningas Daavid, reunoilla kirkkoisiä.

Alttariseinän yläosan latinankielinen teksti kertoo kirkon tulleen rakennetuksi, saaneen seinämaalaukset ja tulleen omistetuksi p. Klemensille "Totena Herran vuonna 1472". Teksti tuli esille vuosien 1970-71 kunnostuksen yhteydessä.

Kirkon keskilaiva ja pääkäytävä.