Ääniä välitetyille -kitarakonsertti

su 18.7. kello 16.00 - 17.00
Paimion kirkko

Santeri Rautiainen - kitara

Konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä 

  • J.S. Bach 
  • Vicente Asencio
  • John Dowland
  • François de Fossa

Vapaa pääsy. Tervetuloa kitaramusiikin pariin!

 

Ranskalaisen François de Fossan tyyli on erityisen inspiroitunut Haydnin sointimaailmasta, ja 1800- luvun kitarasäveltäjien joukosta hän erottuukin hienostuneilla äänenkuljetuksillaan ja koskettavilla tavoillaan hyödyntää harmonian jännitteitä. Fantasia op.5 on häpeilemättömän salonkiesteettistä musiikkia; adagio- jakson herkkyys ja hurmaava yllätyksellisyys johdattavat rondoon, jossa säveltäjä myös kumartaa oman aikansa espanjalaisen kitaravirtuositeetin suuntaan.

Ciaccona BWV 1004 on viimeinen osa J.S. Bachin d- mollipartitasta. Partita on osa kuuden partitan ja sonaatin kokoelmaa sooloviululle, joiden on uumoiltu olevan Bachin surutyö: säveltäjä menetti ensimmäisen vaimonsa kesällä 1720 ja kokoelma syntyi vuoden jälkipuoliskolla.  Kaikista tämän kokoelman yksittäisistä osista Ciaccona on pisin, teeman variointiin perustuva tanssi. Musiikin historiassa sävellys edustaa ikonisimpia esimerkkejä rikkaasta teeman variaatiosta. Elämää suuremman, monimutkaisen polyfonian toteuttaminen soolosoittimella tuo musiikkiin kauneutta joka erityisesti kumpuaa soittimen rajoitteista ja niiden ylittämisestä. 

Verrattuna eurooppalaisen musiikkielämän samanaikaisiin moderneihin ulottuvuuksiin, espanjalainen Vicente Asencio seisoo ylpeästi perinteisemmän, tonaalisen harmonian maaperällä.   Sarjassa Intiimi kokoelma säveltäjän kansallisromanttiset ja impressionistiset puolet yhdistyvät barokkimusiikin käsitteeseen affekteista; affektit nähtiin järkeistettynä tapana kuvata mielentiloja sekä niihin yhdistyviä tunteita. Kuten barokkisarjassa, Tyyneys, riemu, rauha, ilo ja kiire johdattavat kuulijan polveilevalle matkalle, jossa espanjalainen kitara meditoi, tanssii ja maalailee.

Renessanssin ja barokin välimaastoon sijoittuvan luutisti-säveltäjä John Dowlandin musiikkia kuvaa hyvin adjektiivi ”melankolinen”. Alakuloisuuden lisäksi on olennaista tietää että aikalaisille melankolia merkitsi myös ajattelevaisuutta sekä äärimmäistä tarkkuutta yksityiskohtien toteuttamisessa. Dowlandin musiikissa kuuluvat kuvaavasti muusikon työn eri kontekstit. Pavan ja almain kuuluivat ajan tärkeimpien tanssien joukkoon, ja näitä tansseja Dowland omisti ystävilleen, hyväntekijöille ja aatelisille. Sosiaalisten tanssien vastapainoksi taiteilijan introvertit puolet pääsevät esiin Preludissa ja Farewell- fantasiassa, joissa mielikuvitus laulaa moniäänisen kuoron tavoin.

Santeri Rautiainen