Jumalan huolenpito

Luukas10: 38-42

Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi? Ovatko ne muuttuneet vuosien varrella? Nuorena ihminen tähtää moniin tulevaisuuden asioihin. Opiskelu, perheen perustaminen, ammattiuran luominen; ne ovat monen tavoitteita.

Keski-iässä moni pohtii elämänsä laatua ja tehtyjä ratkaisuja. Kouluttautuisinko lisää, vaihtaisinko vielä ammattia, muuttaisinko johonkin uuteen paikkaan…

Ikääntyessä oman terveyden vaaliminen tulee entistä tärkeämmäksi. Nuoruuden touhotus on jäänyt taakse. Ympärillä olevat asiat pelkistyvät ja oman olemassaolon pohdinta ja tarkoitus saavat entistä syvempiä sävyjä. Mistä elämässä oikeastaan on kysymys? Mikä on minulle tärkeintä?

Raamatun tekstimme kohdassa Jeesus on kahden sisaruksen, Martan ja Marian kotona. He asuvat Betaniassa yhdessä veljensä Lasaruksen kanssa. Heidän ikäänsä ei mainita mutta he ovat aikuisia, työikäisiä ihmisiä. Marttaa ja Mariaa kuvataan hyvin erilaisiksi. Martta oli touhukas ja tomera talousihminen. Maria puolestaan oli sisarensa vastakohta. Hän asettui Jeesuksen jalkojen juureen kuuntelemaan tätä eikä kantanut huolta kodin päivittäisistä askareista ainakaan silloin, kun Jeesus oli paikalla. Maria oli jättänyt toimensa voidakseen keskittyä Jeesuksen opetuksiin.

Maria oli hiljaa ja toimettomana. Kuitenkin hänestä tulee tekstin keskushenkilö. Maria oli valinnut Jeesuksen sanojen mukaan hyvän osan. Tärkeitä asioita on vähän, oikeastaan yksi ainoa; Jumalan tahdon etsiminen elämässä.

Pitäisikö meidän ajatella, että voimme olla toimettomina ja lukea Raamatun sanaa ja kuunnella hartauksia, tekemättä mitään muuta. Näin ei ole, sillä Jeesus kehotti meitä tekemään velvollisuutemme ja palvelemaan ja auttamaan toisiamme. Hän sanoi: ”Se joka teistä on suurin, olkoon kaikkien palvelija”.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Vuorisaarnassa Jeesus kehottaa meitä: ” Älkää siis murehtiko: Mitä me nyt syömme? tai Mitä me juomme? tai Mistä me saamme vaatteet? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat, teidän Taivaallinen isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin”. 

Moni toivoo, ettei käyttäisi niin paljon aikaa murehtimiseen. Kullekin päivälle riittävät omat asiansa. Murehtimisen vähentäminen vapauttaa energiaa ja auttaa suuntautumaan tänään juuri siihen, mikä nyt on tärkeää. Keskittyminen nykyhetkeen auttaa, vaikka kaikki pohtimamme asiat eivät ratkea heti. Se vaatii harjoitusta.

Kun rukoilemme ja etsimme Jumalan pyhää tahtoa elämässämme, hoituvat kaikki arkipäivän askareetkin paremmin. Oman työn hoitaminen hyvin vaatii keskittymistä. Rukous auttaa keskittymään olennaiseen niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Jumalan valtakunnan työssä tarvitaan monenlaisia ihmisiä, pohdiskelijoita ja käytännön toimijoita.

Lepokin on tärkeää. Siksi Jumala antoi meille pyhäpäivän. Osa meistä on töissä pyhänäkin mutta turha touhuilu on hyvä jättää. Vapaa-aika on lisääntynyt mutta lepo ja paikallaan olo ovat vaikeita monelle. Paetaan moniin harrastuksiin ja lähdetään ostoskeskuksiin kuluttamaan rahaa. Ostoskeskuksista onkin tullut monelle nykyajan ihmiselle elämän sisällön luojia. Hiljentyminen ja lepo ihmisruuhkan ja melun keskellä ei yleensä toteudu. Mieli on levoton ja täynnä ajatuksia. Hiljaisuus ja lepo auttavat, kun kykenee pysähtymään. Osalle se on vaikeaa.

Nykyajan ihmisen yksi vaiva ovatkin keskittymisvaikeudet ja ahdistuneisuus monien ärsykkeiden keskellä. Tärkeää elämässä on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Tärkeitä ovat koti, perhe ja työ. Tärkeintä on kuitenkin olla sovussa itsensä kanssa, jotta voi nauttia edellä mainituista elämän perusasioista ja hoitaa niitä. Tärkeintä on yhteys Jumalaan. Jumalan rakkaus parantaa ja eheyttää ihmistä.  On siis hyvä pysähtyä ja hiljentyä luonnossa kulkien, kirkossa tai kotona rukoillen.

Marttakin uskoi Jeesukseen: Jeesus herätti vähän myöhemmin Martan ja Marian veljen kuolleista ja sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun saa elää vaikka kuoleekin.” Jumalan varassa on elämämme ja kuolemammekin. Mutta niille, jotka uskovat, iankaikkinen elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin.

Kun uskaltaa myöntää kuolevaisuutensa, uskaltaa elää joka päivän aidosti keskittyen oikeisiin asioihin.

Vesa Tuominen
Paimion seurakunnan kirkkoherra 2004-30.11.2021