Paimenen palsta

Paimenen palsta-sivuilla on vuosina 2004-2021 Paimion seurakunnan kirkkoherran virassa olleen Vesa Tuomisen viimeaikaisimpia tekstejä.

Kirkkoherra Vesa Tuomisen lähtösaarna 28.11.2021 Paimion kirkossa

Onko joku tulossa kylään? Kuka hän on? Miten hän saapuu? Ketä hän tulee tapaamaan? Kysymykset kiirivät Jerusalemin ympäristössä aina Juudean vuoristoon saakka. Kuka ratsastaa aasin varsalla? Onko hän Messias, kuningas, juutalaisen kansamme vapauttaja? 

Mennään vastaanottamaan häntä? Levitetään tielle vaatteita ja puista oksia! Riemuhuudot alkavat kaikua.  Hän tulee… Hoosianna korkeuksissa, siunattu olkoon hän, joka tulee herran nimeen.

Katkelma Matteuksen evankeliumista vie meidät keskelle Palestiinaa, keskelle Jeesuksen aikalaisten odotuksia. Entäpä me, tämän ajan ihmiset, miten suhtautuisimme Häneen? Mitä tapahtuisi, jos linja-autoasemalta Aninkaisten katua ylös ja katua alas Turun tuomiokirkolle ratsastaisi mies, joka sanoisi olevansa Jeesus. Ottaisiko väki Turun tuomikirkossa hänet vastaan? Entäpä jos hän, Jeesus, ratsastaisi Vistantietä ylös Paimion kirkolle, ottaisimmeko me, sinä ja minä hänet vastaan? Miten suhtautuisimme häneen?

Olisiko meidän helpompi ottaa hänet vastaan, jos hän laskeutuisi suihkukoneella Helsinki-Vantaan lentokentälle tai Turun lentoasemalle. Punainen matto levitettäisiin kentän pintaan ja mustat autot odottaisivat torvisoittokunnan kajauttaessa fanfaarin, eläköön kuningas. Hänet otettaisiin vastaan, kuin valtiovieras. 

Miten kirkon johtajat suhtautuisivat häneen? Koettaisiinko hänet hajottajana, liian liberaalina tai liian jyrkkänä tai molempina? Mitä Jeesus sanoisi tämän päivän luterilaisen kirkon tavasta toimia? Kaatuuko se omaan monimutkaiseen ja sekavaan hallintoonsa. Katoaako luterilaisen kirkon sanoma sen moniäänisyyteen? Saako julistuksesta selvää?

Raamatussa sanotaan, että kun Jeesus palaa takasin maan päälle löytääkö hän enää uskoa. Onko kristillinen kirkko pirstoutunut? Onko kristillinen usko hämärtymässä monien uushenkisten käsitysten saadessa sijaa muuttaen uskoamme joksikin epämääräiseksi filosofiseksi opiksi tai poliittiseksi julistukseksi jonkun vallitsevan ismin mukaisesti.

Adventti on odotuksen aikaa. Adventtina alkaa uusi kirkkovuosi. Kirkkovuosi voisi alkaa Jeesuksen syntymästä, jota vietämme joulukuussa. Tai kirkkovuosi voisi alkaa Pääsiäisestä, jota vietämme alkukeväästä maalis-huhtikuulla.

Adventti on Jeesuksen syntymän, joulun odotuksen aikaa. Tärkeintä on, että hiljennymme odotuksen myötä vastaanottamaan maailman Vapahtajan, Jeesuksen, Kristuksen. 

Hän ei saavu luoksesi mahtipontisesti sotaratsulla suosion osoituksia vaatien vaan aasilla. Hän on Rauhan ruhtinas, ei sotaisa hallitsija ja nöyryys ja hiljaisuus ovat Hänen valtansa salaisuus. Hän tulee hiljaa, nöyränä sydämeesi, jos olet valmis. 

Jeesuksen antama esimerkki on kaukana nykypäivän maailman melskeistä ja valtapyyteistä. Moni etsii elämässään suuntaa levottoman maailman keskellä. Kirjailija Jussi Sudenlehti toteaa kirjassaan Melankolia: ” Ilman toista ihmistä, ilman vuodenaikoja, ilman päätöksiä ja alkuja identiteettimme katoaa, ja se on pelottavampaa kuin kuolema. Emme ole enää olemassa kenenkään mielessä.” 

Me kaipaamme jotakin pysyvää. Pysyvyys ei toteudu, jos asetamme itsekeskeisen elämäntapamme, oman itsemme, kaiken keskukseksi. Jeesus kehotti meitä huomioimaan toinen toisemme, lähimmäisemme, jokaisen kohtaamamme ihmisen.  Vain hiljentymällä ja pysähtymällä maailman melskeen keskellä voit kuulla Hänen äänensä. ”Tule ja seuraa minua”! 

Jeesuksen seuraaminen edellyttää kokonaisvaltaista sitoutumista. Se vaatii mutta antaa paljon. Jumala on luvannut Pyhän Henkensä niille, jotka kuulevat Hänen äänensä ja seuraavat Hänen pyhää tahtoaan. Elämässäsi voi tapahtua Jumalan tahdon vastaisia asioita mutta katumalla ja palaamalla Hänen yhteyteensä löydät uudelleen tien, jota kulkea. 

Adventti on tien juhla. Jeesus kulki viimeisen maallisen matkansa nousten vuoristoista tietä Jerikosta Jerusalemiin. Pyhiin vaellus päättyi Beetfageen, Öljymäelle, josta Hän jatkoi aasin varsalla Jerusalemiin. Kansan suosionosoitukset vaihtuivat pian syytöksiin. 

Miten tämä on mahdollista. Ensin on suosion osoitus, sitten syytös.  Siksi, että ihminen, joka ei tunne Jumalaa, on johdettavissa harhaan. Hän menee helposti kulloisenkin virtauksen mukana. Moni kulkee harhaan tämän päivän pinnallisten muotivirtausten keskellä löytämättä totuutta. Sisäisen rauhan löytämisestä on tehty kauppatavaraa. Mikä on sitten pysyvää ja kestävää, kysyt? 

Totuus löytyy vain uskosta Jeesukseen Vapahtajanamme. Usko Jeesukseen ei ole mikään elämän filosofia vaan tie pelastukseen, todelliseen elämään. Usko vapauttaa elämään ilman rooleja, antaen vaikeuksienkin keskellä lujan pohjan, mistä ponnistaa eteenpäin.

Päivän Raamatun teksti osoittaa, että Jeesuksen maallisen matkan pää näkyi jo otsikolla; tuomittu ristillä kuolemaan. Mutta järkyttävä tapahtuma kääntyikin pelastukseksi ihmiskunnalle.

Jeesuksen ristinkuolema oli ja on syntiemme sovitus. Hänen ristinsä juurella löydämme pelastuksen ja vapautuksen synnistämme ja syyllisyydestämme. Jeesus on kuoleman voittaja. Elämämme on pysyvää ja jatkuu kuoleman jälkeenkin Jeesuksen ylösnousemuksen tähden.

Lähestyvä joulu suo meille mahdollisuuden miettiä elämän tärkeitä kysymyksiä. Olemme kaikki elämän matkalla ja tarvitsemme suunnan näyttäjää. Jeesus on luvannut kulkea kanssamme.

Minä olen kulkenut elämän matkaa kanssanne, seurakuntalaiset, 18 vuoden ajan. Paljon tähän aikaan mahtuu tapahtumia ja kohtaamisia. Nyt on aika sanoa näkemiin. Kiitän teitä seurakuntalaiset yhteisistä vuosista Paimiossa. Yhteytemme jatkukoon edelleen. Toivotan siunausta tulevalle kirkkoherralle ja Paimion seurakunnan jäsenille ja työntekijöille, luottamushenkilöstölle!
 

 

Vesa Tuominen
Paimion seurakunnan kirkkoherra 2004-30.11.2021