Paimenen palsta

Todellinen elämä

Johanneksen evankeliumi 7:14-18

Joulun aikaan kaupoissa on monenlaisia erikoistarjouksia. ”Osta nyt edullisesti ja maksa vasta ensi vuonna. Maksa tuote sopivissa erissä, se kannattaa.” Osa kuluttajista huomaa luottolaskujensa ja osamaksueriensä lankeavan  ja toteaa eläneensä yli varojensa. Ostohuumassa on hankittu tavaraa, jota ei tarvita. 

Kokonaan toinen asia on kuinka laadukkaita tarjolla olevat tuotteet ovat. Hyvä tuote kestää pitkään ja näyttää käytettynäkin uudelta; huono sen sijaan kuluu nopeasti ja näyttää tovin jälkeen kuluneelta. 

 Itse pyrin välttämään liiallisia ostoksia. Huomasin kuitenkin joulukuisen muuttoni yhteydessä kuinka paljon minulla on sellaista, jota en tarvitse. Olen antanut eteenpäin kirjoja, vaatteita, astioita mutta silti minulla on edelleen liikaa, yli oman tarpeen.

Raamatun tekstimme puhuu asiasta, joka ei vanhene, jonka totuusarvo kestää elämän monissa myrskyissäkin. Kyseessä on usko Jumalaan, usko Jeesukseen maailman Vapahtajana, syntien anteeksiantajana. Aiheen ympärillä käydään kiivasta keskustelua. Kuka on tämä mies, joka opettaa niin kuin se, jolla jumalallinen valta on. Mistä hän tulee ja onko hän todellinen?

Väittelijät toteavat: tiedämme mistä hän on. Voiko Galileasta, Nasaretista tulla mitään hyvää? Kysyjät eivät tiedä, että Jeesus syntyi Betlehemissä ja oli Daavidin huonetta ja sukua. He eivät muutoinkaan tunnista Jeesusta Jumalan Pojaksi.   Jeesus antaa kysyjille suoran vastauksen. ”Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani”. 
Kysymys on Jumalan tahdon noudattamisesta ehdoitta ja kokonaan.

Kuulijat kuitenkin oudoksuvat ja epäilevät Jeesusta ja hänen sanojaan.
Ihmettelemme kenties, mikseivät kuulijat tunnista Jeesusta Jumalan pojaksi, onhan Hän tehnyt monta ihmetekoa.  Mutta tunnistaisimmeko me Jeesuksen, jos Hän nyt tulisi keskuuteemme? Vakuuttuisimmeko me Hänestä? Jeesus ei tulisi kuningashuoneeseen, ei presidentin linnaan, ei seurapiireihin. Hän ei välttämättä pukeutuisi kalliisiin muotivaatteisiin. Tavallisuudestaan huolimatta Hänessä olisi jotain erilaista. Erilaisuuden tunnistaminen vaatisi kuitenkin jotain erityistä, sellaista, mitä kaikilla Jeesuksen aikalaisillakaan ei ollut. 

Käteeni osui seuraava ajatelma nimeltään;

Jälkimoderni elämä

Kuljen täpötäydessä hallissa.
Esillä on hyvän elämän ohjeita!
Ihmiset säntäilevät edestakaisin etsien itselleen sopivia asioita.

Katselen kylttejä:
Miten rikastun, Miten löydän veroparatiisiin, saan valtaa ja 
menestystä, terveyttä…

Suurin jono muodostuu rikkaus-kojun, sekä valta ja menestys-kojun
luokse. Jotkut hakevat terveyttä.

Aivan hallin toisessa päässä, ovensuussa seisoo hiljaa mies.
Hän tarjoaa vaatimattomuutta ja nöyryyttä, elämän tarkoitusta.
Useimmat kävelevät ohi.
Joku jää kuuntelemaan miestä.
Hänessä on jotakin tuttua.

Jatkan matkaani.
Pysähdyn ja palaan takaisin Hänen luokseen.
Jään siihen…
Juuri Hänen antamaansa suuntaa olen etsinyt!


Tämä kuviteltu tilanne voisi olla totta, jos Jeesus nyt saapuisi keskuuteemme. Mihin elämän paikkaan sinä pysähtyisit? Mitä etsit elämältäsi? Kuljetko sinne ja tänne vai haluatko löytää jotain pysyvää, selkeän suunnan elämässäsi? Jeesus tarjoaa sinulle kestävän ratkaisun ja perustan elämääsi.

Jeesuksen todellinen tunteminen vaatii Jumalan tahdon etsimistä ja noudattamista omassa elämässään. Toiseksi tunteminen vaatii Jumalan Pyhän Hengen valaisemaan sydämemme ja ymmärryksemme. Hänen tahtonsa etsimiseen meitä ohjatkoon Isä meidän – rukous!

Todellista Jumalaa rukoillaan hengessä ja totuudessa niin kuin Raamattu sanoo. Jumalan valtakunta on sisäisesti ihmisessä, joka uskoo Jumalaan ehdoitta ja etsii hänen tahtoaan. 

Siunattua alkavaa vuotta Sinulle!

 

Vesa Tuominen
kirkkoherra
 

Kirkkoherran kotisivut osoitteessa
http://www.vesatuominen.net/