Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Kouluikäisten kesäleirit

Varhaisnuorten (7-14 v.) kesäleirit 25.-27.6. Vanu I sekä 27.-30.6. Vanu II Rantalassa.

Päiväleiri 4.-8.6. Wanhalla. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Haastekanpanja Yhteisvastuun hyväksi

Kunnallislehden ja Paimion seurakunnan haastekampanja Yhteisvastuun hyväksi 30.4.2018 asti. Haasta... Lue lisää

Family Action

Family Action pe 27.4. Wanhalla
klo 17.30-19 1.-6. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen!
Musiikkia, toimintapajoja, välipalapaja, kasvomaalausta...

Tapahtuma on maksuton, välipala 1€ tuotto yhteisvastuulle Lue lisää

Vappumyyjäiset

Vappumyyjäiset pe 27.4. klo 12.30 Wanhalla (Pyölintie 3). Myynnissä simaa, munkkeja... Lue lisää

Kevätlaulajaiset

Kuorojen kevätlaulajaiset ke 2.5. klo 18 Mikaelintalolla (Pyölintie 3). Mukana Sauvo-Karunan Pyhän Klemensin laulajat, Piccolot, Mikaelinkuoro, Ruskakuoro, Mikaela... Lue lisää

Miesten yö

Miesten yö pe 27.4. Turussa. Huippupuhujia, musiikkiryhmä, tarjoilua ym. Ilmoittaudi pikaisesti... Lue lisää

Toivoa naisille -rukousryhmä

Toivoa naisille -rukousryhmä (entinen Hanna-piiri) kevätkaudella 2018 Mikaelintalolla joka toinen tiistai klo 18. Seuraava ilta ti .15.5. Lue lisää

Peimarin seutu rukoilee

Yhteiskristillinen, yli kuntarajojen ulottuva rukousilta ke 16.5. klo 18.30 Paimion kirkossa. Rukoilemme yhdessä... Lue lisää

Yhdistymisneuvottelut etenevät

Paimion seurakunnan ja Sauvo-Karunan seurakunnan yhdistymisneuvottelut ovat edenneet. Lue lisää

Seurakunnan postiosoite muuttunut

Paimion seurakunnan postiosoite on muuttunut. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelus on seurakunnan elämän sydän. Jumalanpalvelus toimitetaan pääsääntöisesti sunnutaiaamuisin klo 10. Lisäksi jumalanpalveluksia on useina pyhäpäivinä. Useimmiten jumalanpalvelus on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus.  Jumalanpalvelusta, jossa ei vietetä ehtoollista, kutsutaan sanajumalanpalvelukseksi.

Su 29.4. messu klo 10 Paimion kirkossa.
4. sunnuntai helluntaista. Taivaan kansalaisena maailmassa. Liturginen väri valkoinen.

Kehotus cantate (= laulakaa) sekä sen pohjana oleva psalmi 98 kytkevät tämän pyhän vahvasti pääsiäisajan ”iloisten” sunnuntaiden ketjuun. Seurakunta kulkee Voittajan jäljissä totuudessa ja rakkaudessa kohti täydellistä iloa taivaassa. Pyhän Hengen johtamina kristityt saavat jo nyt elää taivaan kansalaisina maailmassa.

Toimittajat
Mika Ahtola, Armi Laakso, Petri Kopponen, Mikaelinkuoro, Ruskakuoro, tekstinlukija Anne Kuparinen.
Kirkkomusiikin kirkkopyhä.
Julistuksen vastuuryhmä toteuttamassa messua yhdessä Mikaelinkuoron, Ruskakuoron ja kanttoreiden kanssa. Laulamme kirkkomusiikin kirkkopyhän kunniaksi tuttuja, rakkaita virsiä.Tervetuloa laulamaan kanssamme!

Messun jälkeen kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Mikaelintalolla (Pyölintie 3). Annika Utriainen kertoo työstään Etiopiassa AIDS-orpojen hyväksi. Tilaisuudessa mukana Mika Ahtola.

Su 6.5. messu klo 10 Paimion kirkossa.
5. sunnuntai pääsiäisestä. Sydämen puhetta Jumalan kanssa. Liturginen väri valkoinen.

Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar).

Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana.

Toimittajat
Vesa Tuominen, Armi Laakso, tekstinlukija Tuula Kurki.
 

To 10.5. sanajumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa.
Helatorstai. Korotettu Herra. Liturginen väi valkoinen.

Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1: 6-14).

Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan.

Toimittajat
Mika Ahtola, Petri Kopponen, tekstinlukija Karri Lehtiranta.

Su 13.5. messu klo 10 Paimion kirkossa.
6. sunnuntai pääsiäisestä. Pyhän Hengen odotus. Liturginen väri valkoinen.

Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27: 7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa.

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.

Toimittajat
Vesa Tuominen, Petri Kopponen, tekstinlukija Arimo Lähdeniitty.

Su 20.5. messu klo 10 Paimion kirkossa.
Helluntaipäivä. Pyhän Hengen vuodattaminen. Liturginen väri punainen.

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

Toimittajat
Tuija Mäkivalli, Petri Kopponen, tekstinlukija Asko Mäentaka.

Isosten siunaaminen.

Kaatuneitten muistopäivä: muistosanat Lauri Harkia, seppeleenlaskijat Harri Joukas ja Tuula Kurki.

Su 27.5. messu klo 10 Paimion kirkossa.
Pyhän Kolminaisuuden päivä. Salattu Jumala. Liturginen väri valkoinen.

Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä.

Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.

Toimittajat
Päivi Nurmi, Armi Laakso, tekstinlukija Jaana Paasonen.

Su 3.6. messu klo 10 Paimion kirkossa.
2. sunnuntai helluntaista. Katoavat ja katoamattomat aarteet. Liturginen väri vihreä.

Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi.

Toimittajat
 

Su 10.6. messu ja talvirippikoulun konfirmaatio klo 10 Paimion kirkossa.
3. sunnuntai helluntaista. Kutsu Jumalan valtakuntaan. Liginen väri vihreä.

Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden.

Toimittajat

Su 17.6. messu ja I rippileirin konfirmaatio klo 10 Paimion kirkossa. 4. sunnuntai helluntaista. Kadonnut ja jälleen löytynyt. Liturginen väri vihreä.

Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.

Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.

La 23.6. sanajumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa.
Juhannuspäivä. Johannes Kastajan päivä. Tien raivaaja. Liturginen väri valkoinen.

Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1: 26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.

Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista.

Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8.). Sen evankeliumiteksti (Mark. 6: 14-29) on otettu vaihtoehtoiseksi saarnatekstiksi.

Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan (Suomen lipun päivä) ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia.

Toimittajat

Su 24.6. sanajumalanpalvelus klo 10 Räpälässä vanhan kirkon paikalla. 5. sunnuntai helluntaista. Armahtakaa! Liturginen väri vihreä.

Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta.

Toimittajat