Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Pääsiäisen kirkkotilaisuudet

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kirkoissa on tilaisuuksia hiljaisen viikon maanantaista 15.4. alkaen... Lue lisää

Työikäisten naisten saunailta

Työikäisten naisten saunailta to 25.4. Rantalassa. Ilmoittaudu... Lue lisää

75-vuotiaiden juhla

Kotiseurakuntasi kutsuu Sinut tänä vuonna 75 vuotta tammi-kesäkuussa täyttävä/täyttänyt yhteiseen juhlaan sunnuntaina 5.5. Sauvossa. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Lastenkirkon pääsiäinen

Lastenkirkko.fi-sivustolla on pääsiäinen! Sieltä löytyy... Lue lisää

Myyjäiset

Myyjäiset pe 26.4. klo 12-13.30 Wanhalla Yhteisvastuun hyväksi. Myynnissä.... Lue lisää

Perheillat

Seuraava perheilta ke 24.4. klo 17.30 Rantalassa. Tervetuloa sillä kokoonpanolla, joka teille parhaiten sopii! Ilmoittaudu... Lue lisää

Pihakerho

Seuraava Pihakerho 2-vuotiaille ja vanhemmille lapsille  Paltan päiväkerhotalon pihassa ke 24.4. klo 9-11. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Yhteislaulutilaisuus

Yhteislaulutilaisuus su 28.4. klo 16 Paimion kirkossa Yhteisvastuun hyväksi. Mukana laulamassa... Lue lisää

Kouluikäisten kesäleirit

Katso tästä varhaisnuorten kesän leirit. Valitse omasi ja ilmoittaudu... Lue lisää

Perheleiri

Toukokuun perheleiri on täynnä. Elokuun leirillä 23.-25.8. on tilaa. Ilmoittautuminen leirille... Lue lisää

Tour de Henrik

Polkupyörävaellus kesäkuussa 25.-27.6. 10-14 vuotiaille. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Toivoa naisille -rukousryhmä

Toivoa naisille -rukousryhmän seuraava ilta ma 6.5. klo 18 Mikaelintalolla. Toivoa naisille-työ toimii... Lue lisää

Seurakuntavaalien tulos

Seurakuntavaalien tulos on selvillä! Vaaleissa valittiin 27 jäsentä kirkkovaltuustoon. Lue lisää

Stipendejä toisen asteen koulutukseen

Paimion seurakunnan hallinnoima Merivuoren rahasto myöntää stipendejä vähävaraisten paimiolaisperheiden nuorille toisen asteen koulutuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen vuosien 2018 – 2021 aikana. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelus on seurakunnan elämän sydän.

Jumalanpalvelus toimitetaan pääsääntöisesti sunnuntaisin klo 10 Paimion kirkossa ja
klo 12.30 Sauvon kirkossa.

Lisäksi jumalanpalveluksia on useina pyhäpäivinä. Useimmiten jumalanpalvelus on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus.  Jumalanpalvelusta, jossa ei vietetä ehtoollista, kutsutaan sanajumalanpalvelukseksi.

To 18.4.  messu

  • klo 19 Paimion kirkossa
     
  • klo 19 Sauvon kirkossa

Kiirastorstai. Pyhä ehtoollinen. Liturginen väri violetti tai sininen.

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen.

Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.

Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin.

Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan.

Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.

Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden.

Toimittajat Paimiossa
Vesa Tuominen, Mika Ahtola, Päivi Nurmi, Armi Laakso, Mikaelinkuoro, tekstinlukija Jaana Paasonen.

Toimittajat Sauvossa
Kalle Elonheimo, Tuija Mäkivalli, Eeva Moilanen, Pyhän Klemensin laulajat.

Pe 19.4. sanajumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa. Pitkäperjantai. Jumalan Karitsa. Liturginen väri musta.

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi.

Toimittajat
Tuija Mäkivalli, Eeva Moilanen, tekstinlukija Jorma Kakkonen.

Kuljetus Karunasta Sauvon kautta Paimion kirkkoon.

Lähtö Rantolasta klo 9.15, reitti: Maaluntien ja Sauvo-Kemiöntien kautta Sauvon kirkolle, josta lähtö klo 9.30 Sauvon-Kemiöntien ja Valkojantien kautta Paimion kirkkoon..

Paluukyyti Paimiosta jumalanpalveluksen jälkeen n. klo n. 11.

Kyytiin pääsee matkan varrella olevilta pysäkeiltä.

Pe 19.4. Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Sauvon kirkossa. Jeesus kuolee. Liturginen väri musta.

Toimittajat
Kalle Elonheimo, Petri Kopponen.

 

La 20.4. messu klo 23 Sauvon kirkossa. pääsiäisyö. Kristus on voittanut kuoleman. Liturginen väri valkoinen.

Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Pääsiäisyö ja -aamu muodostivatkin aluksi yhden jumalanpalveluskokonaisuuden. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen tarkoitus oli alun perin Herran odottaminen. Ehtoollista vietettiin auringonnousun aikaan. Aurinko on ylösnousseen Herran vertauskuva, ja auringonnousu symboloi hänen kuolleista nousemistaan. Kynttilät, jotka sytytetään pääsiäisyön messussa, kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä.

Pääsiäisyön jumalanpalveluksen aiheina ovat Vanhan testamentin pääsiäiskertomukset, kasteen muistaminen ja tapahtumat pääsiäisaamuna puutarhahaudalla. Jeesuksen hauta on tyhjä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut näin haudan ja kuoleman kahleet. Me muistamme myös, että kasteessa olemme kuolleet ja nousseet ylös yhdessä Kristuksen kanssa.

Toimittajat
Kalle Elonheimo, Armi Laakso, Arto Laakso - laulu.

Su 21.4. messu klo 10 Paimion kirkossa. Pääsiäissunnuntai. Kristus on ylösnoussut. Liturginen väri valkoinen.

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

Toimittajat
Vesa Tuominen, Petri Kopponen, Ruskakuoro, tekstinlukija Juha Kuopila.

Kuljetus Karunasta Sauvon kautta Paimion kirkkoon.

Lähtö Rantolasta klo 9.15, reitti: Maaluntien ja Sauvo-Kemiöntien kautta Sauvon kirkolle, josta lähtö klo 9.30 Sauvon-Kemiöntien ja Valkojantien kautta Paimion kirkkoon..

Paluukyyti Paimiosta jumalanpalveluksen jälkeen n. klo n. 11.15.

Kyytiin pääsee matkan varrella olevilta pysäkeiltä.

Ma 22.4. perhemessu klo 18 Sauvon kirkossa. 2. pääsiäispäivä. Ylösnousseen kohtaaminen. Litruginen väri valkoinen.

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa.

Toimittajat
Kalle Elonheimo, Eeva Moilanen.

La 27.4. jumalanpalvelus klo 18 Sauvon kirkossa.

Toimittajat
Tuija Mäkivallo, Eeva Moilanen.

 

Su 28.4. messu klo 10 Paimion kirkossa. 1. sunnuntai pääsiäisestä. Ylösnousseen todistajia. Liturginen väri valkoinen.

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2: 2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin.

Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä.

Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä.

Toimittajat
Tuija Mäkivalli, Armi Laakso, tekstinlukija Sari Kuosmanen.