Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Matsimatkat

Matsimatka to 14.3. TPS-Saipa jääkiekkomatsiin Turkuuun. Lähtö Wanhalta (Pyölintie 3) klo 17.30. Ilmoittaudu...

  Lue lisää

Pihakerho

Seuraava Pihakerho 2-vuotiaille ja vanhemmille lapsille  Paltan päiväkerhotalon pihassa ke 27.2. klo 9-11. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Perheillat

Seuraava perheilta ke 27.2. klo 17.30 Paltan kerhtotalossa. Tervetuloa sillä kokoonpanolla, joka teille parhaiten sopii! Ilmoittaudu... Lue lisää

Hautausmaan kesätyöpaikat

Hautausmaan kesätyöpaikkojen haku käynnissä Paimion, Sauvon ja Karunan hautausmaille yli 17-vuotiaille ajalle touko-lokakuussa 2019 kuukauden mittaisina jaksoina. Kesätyötä haetaan erillisellä lomakkeella... Lue lisää

Kaksi kesätyöntekijää leirikeskukseen

Seurakunta hakee Rantalan leirikeskukseen kahta kesätyöntekijää, joiden tehtäviin kuuluvat mm. ruuanlaittoa, siivousta ja pihatöitä. Lue lisää

Naistenpäivän etkot Mikaelintalolla

Naistenpäivän etkot ti 5.3. klo 18 Mikaelintalolla. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Kuorojen kevätkausi

Tule mukaan laulamaan! Seurakunnan kuorojen kevätkausi on alkanut. Kuoroja on seuraavasti: Lue lisää

Muskarit

Muskareissa Paimiossa jokunen paikka vapaana!

  Lue lisää

Peimarin seutu rukoilee

Yhteiskristillinen, yli kuntarajojen ulottuva rukousilta to 20.2. klo 18 Paimion kirkossa. Rukoilemme yhdessä... Lue lisää

Toivoa naisille -rukousryhmä

Toivoa naisille -rukousryhmän seuraava ilta ma 25.2. klo 18 Mikaelintalolla. Toivoa naisille-työ toimii... Lue lisää

Seurakuntavaalien tulos

Seurakuntavaalien tulos on selvillä! Vaaleissa valittiin 27 jäsentä kirkkovaltuustoon. Lue lisää

Stipendejä toisen asteen koulutukseen

Paimion seurakunnan hallinnoima Merivuoren rahasto myöntää stipendejä vähävaraisten paimiolaisperheiden nuorille toisen asteen koulutuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen vuosien 2018 – 2021 aikana. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Paimion ensimmäiset urut

Paimion ensimmäisten urkujen hankkiminen

1800-luvun jälkipuoliskon vilkkaan urkujen hankintavaiheen aikana valistuneimpien paimiolaisten mielissä alkoi itää ajatus urkujen saamisesta kirkkoon. Vähin erin urkuihin ruvettiin yleensäkin suhtautumaan positiivisemmin. Lopella pidettiin 1874 urkujen hyväksi arpajaiset, joiden tuotosta muodostettiin urkukassan alku.

Kirkonkokouksessa 8.11.1874 urkukysymystä pohdittiin virallisesti ensimmäisen kerran. Uudessakaupungissa on 30.9.1875 tehty sopimus urkujen toimittamisesta tanskalaissyntyisen, 1870 siellä urkujen valmistuksen aloittaneen Jean Alexander Zachariassenin ja Paimion seurakunnan kesken. Todettakoon, että Zachariassen oli eräässä vaiheessa pohjoismaiden merkittävin urkujen valmistaja. Sopimus sisältää dispositiosuunnitelman, jonka mukaan urut ovat 13 äänikertaiset ja mekaaniset. Soittopöydässä on 2 sormiota, lisäksi jalkio. Hinta 10.4000 silloista markkaa. Syksyllä 1878 urut olivat paikoillaan lehterillä. Turun tuomiokirkon urkurin Oscar Pahlmanin suorittaman lopputarkastuksen asiakirja on päivätty 12.12.1878.

Urut otettiin käyttöön helmikuussa 1879 eli ne olivat pari kuukautta käyttämättöminä. Näin sen vuoksi, että sopiva, urkujensoiton taitava henkilö- tosin väliaikainen - onnistuttiin palkkaamaan vasta 11.2.1879 alkaen. Urut olivat poljettavat koko sen ajan, jonka ne olivat Paimion kirkossa. Musiikkia esitettäessä, urkurin lisäksi tarvittiin siis myös urkujen polkija, että palkeisiin saatiin ilmaa.

Vasta 1884 urkurin virkaan saatiin vakinainen hoitaja, kun Paimion kunnan ensimmäinen kansakoulunopettaja Abraham Björk, Jokelan koulusta, toimi oman virkansa ohella myös urkurina. Björk oli urkurina 34 vuotta eli vuoteen 1918, jolloin lukkarin ja urkurin virat yhdistettiin. Paimion ensimmäinen kanttori-urkuri Väinö Knuutila aloitti viran hoitamisen 1918.

Urut olivat aluksi maalaamattomat. Maalaaminen ja kultauksin somistaminen päätettiin toteuttaa 1880. Maalaamisen suoritti maalari Otto Palmgren Sukselasta ja kultaamisen kultaaja Veini Turusta. Samassa yhteydessä hankittiin urkujen suojaksi peite estämään niiden kastuminen muuten kosteassa kirkossa.

Korjaamiseen tarvetta

40-vuoden kuluttua, 28.4.1920 todettiin, että urut eivät vastanneet enää ajan vaatimuksia. Tulenheimon urkutehtaan 1920 laatiman arvion mukaan urkujen perinpohjainen uusiminen ja laajentaminen 17:äänikertaisiksi olisi maksanut 88.500 mk. Entinen julkisivu olisi säilytetty sekä soittopöytä 2-sormioisena.
Toisena vaihtoehtona oli pelkkä, 1.400 – 1.800 markan hintainen puhdistaminen ja virittäminen. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää toteutuneen.
Seuraavan kerran urkukysymys on ollut vakavasti esillä 1943. Samana vuonna, 2.11, on päivätty urkujen rakennussuunnitelma, jonka mukaan pneumaattisiin urkuihin olisi tullut 32 itsenäistä ja 3 siirtoäänikertaa, 3 sormiota ja jalkio. Vallinneiden sekavien olojen vuoksi hanke ei vieläkään toteutunut.