Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Pääsiäisen kirkkotilaisuudet

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kirkoissa on tilaisuuksia hiljaisen viikon maanantaista 15.4. alkaen... Lue lisää

Työikäisten naisten saunailta

Työikäisten naisten saunailta to 25.4. Rantalassa. Ilmoittaudu... Lue lisää

75-vuotiaiden juhla

Kotiseurakuntasi kutsuu Sinut tänä vuonna 75 vuotta tammi-kesäkuussa täyttävä/täyttänyt yhteiseen juhlaan sunnuntaina 5.5. Sauvossa. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Lastenkirkon pääsiäinen

Lastenkirkko.fi-sivustolla on pääsiäinen! Sieltä löytyy... Lue lisää

Myyjäiset

Myyjäiset pe 26.4. klo 12-13.30 Wanhalla Yhteisvastuun hyväksi. Myynnissä.... Lue lisää

Perheillat

Seuraava perheilta ke 24.4. klo 17.30 Rantalassa. Tervetuloa sillä kokoonpanolla, joka teille parhaiten sopii! Ilmoittaudu... Lue lisää

Pihakerho

Seuraava Pihakerho 2-vuotiaille ja vanhemmille lapsille  Paltan päiväkerhotalon pihassa ke 24.4. klo 9-11. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Yhteislaulutilaisuus

Yhteislaulutilaisuus su 28.4. klo 16 Paimion kirkossa Yhteisvastuun hyväksi. Mukana laulamassa... Lue lisää

Kouluikäisten kesäleirit

Katso tästä varhaisnuorten kesän leirit. Valitse omasi ja ilmoittaudu... Lue lisää

Perheleiri

Toukokuun perheleiri on täynnä. Elokuun leirillä 23.-25.8. on tilaa. Ilmoittautuminen leirille... Lue lisää

Tour de Henrik

Polkupyörävaellus kesäkuussa 25.-27.6. 10-14 vuotiaille. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Toivoa naisille -rukousryhmä

Toivoa naisille -rukousryhmän seuraava ilta ma 6.5. klo 18 Mikaelintalolla. Toivoa naisille-työ toimii... Lue lisää

Seurakuntavaalien tulos

Seurakuntavaalien tulos on selvillä! Vaaleissa valittiin 27 jäsentä kirkkovaltuustoon. Lue lisää

Stipendejä toisen asteen koulutukseen

Paimion seurakunnan hallinnoima Merivuoren rahasto myöntää stipendejä vähävaraisten paimiolaisperheiden nuorille toisen asteen koulutuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen vuosien 2018 – 2021 aikana. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Paimion ensimmäiset urut

Paimion ensimmäisten urkujen hankkiminen

1800-luvun jälkipuoliskon vilkkaan urkujen hankintavaiheen aikana valistuneimpien paimiolaisten mielissä alkoi itää ajatus urkujen saamisesta kirkkoon. Vähin erin urkuihin ruvettiin yleensäkin suhtautumaan positiivisemmin. Lopella pidettiin 1874 urkujen hyväksi arpajaiset, joiden tuotosta muodostettiin urkukassan alku.

Kirkonkokouksessa 8.11.1874 urkukysymystä pohdittiin virallisesti ensimmäisen kerran. Uudessakaupungissa on 30.9.1875 tehty sopimus urkujen toimittamisesta tanskalaissyntyisen, 1870 siellä urkujen valmistuksen aloittaneen Jean Alexander Zachariassenin ja Paimion seurakunnan kesken. Todettakoon, että Zachariassen oli eräässä vaiheessa pohjoismaiden merkittävin urkujen valmistaja. Sopimus sisältää dispositiosuunnitelman, jonka mukaan urut ovat 13 äänikertaiset ja mekaaniset. Soittopöydässä on 2 sormiota, lisäksi jalkio. Hinta 10.4000 silloista markkaa. Syksyllä 1878 urut olivat paikoillaan lehterillä. Turun tuomiokirkon urkurin Oscar Pahlmanin suorittaman lopputarkastuksen asiakirja on päivätty 12.12.1878.

Urut otettiin käyttöön helmikuussa 1879 eli ne olivat pari kuukautta käyttämättöminä. Näin sen vuoksi, että sopiva, urkujensoiton taitava henkilö- tosin väliaikainen - onnistuttiin palkkaamaan vasta 11.2.1879 alkaen. Urut olivat poljettavat koko sen ajan, jonka ne olivat Paimion kirkossa. Musiikkia esitettäessä, urkurin lisäksi tarvittiin siis myös urkujen polkija, että palkeisiin saatiin ilmaa.

Vasta 1884 urkurin virkaan saatiin vakinainen hoitaja, kun Paimion kunnan ensimmäinen kansakoulunopettaja Abraham Björk, Jokelan koulusta, toimi oman virkansa ohella myös urkurina. Björk oli urkurina 34 vuotta eli vuoteen 1918, jolloin lukkarin ja urkurin virat yhdistettiin. Paimion ensimmäinen kanttori-urkuri Väinö Knuutila aloitti viran hoitamisen 1918.

Urut olivat aluksi maalaamattomat. Maalaaminen ja kultauksin somistaminen päätettiin toteuttaa 1880. Maalaamisen suoritti maalari Otto Palmgren Sukselasta ja kultaamisen kultaaja Veini Turusta. Samassa yhteydessä hankittiin urkujen suojaksi peite estämään niiden kastuminen muuten kosteassa kirkossa.

Korjaamiseen tarvetta

40-vuoden kuluttua, 28.4.1920 todettiin, että urut eivät vastanneet enää ajan vaatimuksia. Tulenheimon urkutehtaan 1920 laatiman arvion mukaan urkujen perinpohjainen uusiminen ja laajentaminen 17:äänikertaisiksi olisi maksanut 88.500 mk. Entinen julkisivu olisi säilytetty sekä soittopöytä 2-sormioisena.
Toisena vaihtoehtona oli pelkkä, 1.400 – 1.800 markan hintainen puhdistaminen ja virittäminen. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää toteutuneen.
Seuraavan kerran urkukysymys on ollut vakavasti esillä 1943. Samana vuonna, 2.11, on päivätty urkujen rakennussuunnitelma, jonka mukaan pneumaattisiin urkuihin olisi tullut 32 itsenäistä ja 3 siirtoäänikertaa, 3 sormiota ja jalkio. Vallinneiden sekavien olojen vuoksi hanke ei vieläkään toteutunut.