Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Matsimatkat

Matsimatka to 14.3. TPS-Saipa jääkiekkomatsiin Turkuuun. Lähtö Wanhalta (Pyölintie 3) klo 17.30. Ilmoittaudu...

  Lue lisää

Pihakerho

Seuraava Pihakerho 2-vuotiaille ja vanhemmille lapsille  Paltan päiväkerhotalon pihassa ke 27.2. klo 9-11. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Perheillat

Seuraava perheilta ke 27.2. klo 17.30 Paltan kerhtotalossa. Tervetuloa sillä kokoonpanolla, joka teille parhaiten sopii! Ilmoittaudu... Lue lisää

Hautausmaan kesätyöpaikat

Hautausmaan kesätyöpaikkojen haku käynnissä Paimion, Sauvon ja Karunan hautausmaille yli 17-vuotiaille ajalle touko-lokakuussa 2019 kuukauden mittaisina jaksoina. Kesätyötä haetaan erillisellä lomakkeella... Lue lisää

Kaksi kesätyöntekijää leirikeskukseen

Seurakunta hakee Rantalan leirikeskukseen kahta kesätyöntekijää, joiden tehtäviin kuuluvat mm. ruuanlaittoa, siivousta ja pihatöitä. Lue lisää

Naistenpäivän etkot Mikaelintalolla

Naistenpäivän etkot ti 5.3. klo 18 Mikaelintalolla. Ilmoittautuminen... Lue lisää

Kuorojen kevätkausi

Tule mukaan laulamaan! Seurakunnan kuorojen kevätkausi on alkanut. Kuoroja on seuraavasti: Lue lisää

Muskarit

Muskareissa Paimiossa jokunen paikka vapaana!

  Lue lisää

Peimarin seutu rukoilee

Yhteiskristillinen, yli kuntarajojen ulottuva rukousilta to 20.2. klo 18 Paimion kirkossa. Rukoilemme yhdessä... Lue lisää

Toivoa naisille -rukousryhmä

Toivoa naisille -rukousryhmän seuraava ilta ma 25.2. klo 18 Mikaelintalolla. Toivoa naisille-työ toimii... Lue lisää

Seurakuntavaalien tulos

Seurakuntavaalien tulos on selvillä! Vaaleissa valittiin 27 jäsentä kirkkovaltuustoon. Lue lisää

Stipendejä toisen asteen koulutukseen

Paimion seurakunnan hallinnoima Merivuoren rahasto myöntää stipendejä vähävaraisten paimiolaisperheiden nuorille toisen asteen koulutuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen vuosien 2018 – 2021 aikana. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Urkujen historiaa

Urut on noin kahden vuosituhannen ikäinen soitin. Niiden keksijänä pidetään Aleksandriassa 200-luvulla eKr. elänyttä Kfesibiosta, joka ei ollut muusikko vaan insinööri.
Kirkkoihin rakennetuista uruista on useita tietoja jo 900-luvulta. Kirkkosoittimeksi urut vakiintuivat varsin hitaasti. Kirkossa urut ovat alusta asti olleet nimenomaan liturginen instrumentti. Ne eivät pelkästään rikastuttaneet ja kaunistaneet liturgiaa, vaan olivat sen olennainen osa.
Sveitsin Sionissa olevia urkuja, joiden julkisivu ja osa pilleistä on vuodelta 1380, pidetään maailman vanhimpina, soittokuntoisina urkuina.

Suomen varhaisin urkuhistoria katoaa menneisyyden hämärään. Ei tiedetä, milloin ja mihin kirkkoon, ensimmäiset urut on hankittu. Turun tuomiokirkossa on hyvin todennäköisesti jo 1300-luvulla ollut jonkinlaiset urut. Turun tuomiokirkon lisäksi Räntämäellä tiedetään olleen urut jo keskiajalla. Aluksi urkuja oli pääasiassa merkittävien keskuspaikkojen kirkoissa. Kansallismuseossa säilytettävä, luultavasti 1500-luvulta periytyvä ja mahdollisesti Naantalin Birgittalaisluostarissakin käytetty, ns. Nauvon positiivi, on Suomen vanhin säilynyt, historiallinen urkusoitin.

Nykyisen Paimion rovastikunnan seurakunnista urut on saatu varhaisimmin Sauvon kirkkoon, 1671, lahjoittajana mainitaan ”suuresti ylistetty ritaristo”. Kyseiset, useaan kertaan korjatut, urut on 1896 luovutettu Turun historialliselle museolle, jossa ne tuhoutuivat pommitusten aikana 1941.

Varsinkin 1800-luvun jälkipuoliskolla seurakunnissa aktivoiduttiin vilkkaasti hankkimaan urkuja. Kaikilla itsenäisillä seurakunnilla on pääkirkossaan urut. Tilanne saavutettiin 1991, jolloin Utsjoen kirkon sähkösoitin sai väistyä oikeiden urkujen tieltä.