Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Konsertit ja musiikkitilaisuudet

Joulukonsertti Hyvän joulun toivotus su 10.12. klo 16 Pyhän Jaakobin kirkossa. Lue lisää

Vähävaraisten jouluavustukset

Seurakunta avustaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevia. Varaa aika erityisdiakonilta. Yhteystiedot... Lue lisää

Kauneimmat Joululaulut

Katso täältä Paimion seurakunnan Kauneimmat joululaulutilaisuudet jouluna 2017. Lue lisää

Päiväkerhossa vapaita paikkoja

Jos lapsesi täyttää kolme vuotta kevääseen 2018 mennessä
tai on sitä vanhempi, hän voi tulla mukaan päiväkerhoon. Tiedustele... Lue lisää

Hanna-rukouspiiri

Hanna-rukouspiiri syksyllä 2017 Mikaelintalolla joka toinen tiistai klo 18. Seuraava ilta ti 12.12. Lue lisää

Yhdistymisneuvottelut käyntiin

Paimion seurakunnan ja Sauvo-Karunan seurakunnan yhdistymisneuvottelut käynnistyneet. Lue lisää

Seurakunnan postiosoite muuttunut

Paimion seurakunnan postiosoite on muuttunut. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Urkujen historiaa

Urut on noin kahden vuosituhannen ikäinen soitin. Niiden keksijänä pidetään Aleksandriassa 200-luvulla eKr. elänyttä Kfesibiosta, joka ei ollut muusikko vaan insinööri.
Kirkkoihin rakennetuista uruista on useita tietoja jo 900-luvulta. Kirkkosoittimeksi urut vakiintuivat varsin hitaasti. Kirkossa urut ovat alusta asti olleet nimenomaan liturginen instrumentti. Ne eivät pelkästään rikastuttaneet ja kaunistaneet liturgiaa, vaan olivat sen olennainen osa.
Sveitsin Sionissa olevia urkuja, joiden julkisivu ja osa pilleistä on vuodelta 1380, pidetään maailman vanhimpina, soittokuntoisina urkuina.

Suomen varhaisin urkuhistoria katoaa menneisyyden hämärään. Ei tiedetä, milloin ja mihin kirkkoon, ensimmäiset urut on hankittu. Turun tuomiokirkossa on hyvin todennäköisesti jo 1300-luvulla ollut jonkinlaiset urut. Turun tuomiokirkon lisäksi Räntämäellä tiedetään olleen urut jo keskiajalla. Aluksi urkuja oli pääasiassa merkittävien keskuspaikkojen kirkoissa. Kansallismuseossa säilytettävä, luultavasti 1500-luvulta periytyvä ja mahdollisesti Naantalin Birgittalaisluostarissakin käytetty, ns. Nauvon positiivi, on Suomen vanhin säilynyt, historiallinen urkusoitin.

Nykyisen Paimion rovastikunnan seurakunnista urut on saatu varhaisimmin Sauvon kirkkoon, 1671, lahjoittajana mainitaan ”suuresti ylistetty ritaristo”. Kyseiset, useaan kertaan korjatut, urut on 1896 luovutettu Turun historialliselle museolle, jossa ne tuhoutuivat pommitusten aikana 1941.

Varsinkin 1800-luvun jälkipuoliskolla seurakunnissa aktivoiduttiin vilkkaasti hankkimaan urkuja. Kaikilla itsenäisillä seurakunnilla on pääkirkossaan urut. Tilanne saavutettiin 1991, jolloin Utsjoen kirkon sähkösoitin sai väistyä oikeiden urkujen tieltä.