Ps. 23:1

Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu.

 

Konsertit ja musiikkitilaisuudet

Joulukonsertti Hyvän joulun toivotus su 10.12. klo 16 Pyhän Jaakobin kirkossa. Lue lisää

Vähävaraisten jouluavustukset

Seurakunta avustaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevia. Varaa aika erityisdiakonilta. Yhteystiedot... Lue lisää

Kauneimmat Joululaulut

Katso täältä Paimion seurakunnan Kauneimmat joululaulutilaisuudet jouluna 2017. Lue lisää

Päiväkerhossa vapaita paikkoja

Jos lapsesi täyttää kolme vuotta kevääseen 2018 mennessä
tai on sitä vanhempi, hän voi tulla mukaan päiväkerhoon. Tiedustele... Lue lisää

Hanna-rukouspiiri

Hanna-rukouspiiri syksyllä 2017 Mikaelintalolla joka toinen tiistai klo 18. Seuraava ilta ti 12.12. Lue lisää

Yhdistymisneuvottelut käyntiin

Paimion seurakunnan ja Sauvo-Karunan seurakunnan yhdistymisneuvottelut käynnistyneet. Lue lisää

Seurakunnan postiosoite muuttunut

Paimion seurakunnan postiosoite on muuttunut. Lue lisää

Seurakunta Facebookissa

Paimion seurakunta on nyt myös Facebookissa! Lue lisää

Suruadresseja

Paimion seurakunnalla on myynnissä adresseja. Adresseja on saatavana taloustoimistosta... Lue lisää

Paimenen palsta

Saarna itsenäisyyspäivänä 6.12.2017

 

Sata vuotta on lyhyt aika valtion historiassa mutta ihmisiäksi pitkä. Kansakuntamme historia alkaa kuitenkin aikaisemmin. Kirjakielemme luoja, Turun piispa, Mikael Agricola, vaikutti suuresti suomalaiseen identiteettimme. Agricola opiskeli Saksassa, Wittenbergissä. Hän oli tohtori Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin oppilas.

Reformaation juhlavuonna voimme todeta, että luterilaisuudella on suuri vaikutus kulttuuriimme.  Kirkko loi kansanopetuksen vastasi sairaanhoidosta ja sivisti kansaamme. Valtaosa suomalaisista kuuluu edelleen luterilaiseen kirkkoon. Nekin, jotka eivät kuulu, ovat saaneet vaikutteita luterilaisuudesta.

Protestanttinen kulttuuri on usein yhdistetty ankaraan työkulttuuriin ja ilottomaan, maailman huvituksista kieltäytyvään elämäntapaan. Näin ei suinkaan Luther itse ajatellut. Hän nautti hyvästä musiikista, pidoista ja luonnon kauneudesta ja väriloistosta, arvosti avioliittoa ja ylisti vaimoaan Kätheä. Luterilaisuuden onkin nähty luoneen pohjaa pohjoismaisille hyvinvointivaltioille. Pohjoismaat ovat Saksan lisäksi rakentaneet yhteiskuntajärjestelmän, joka korostaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

Evankeliumitekstissä Jeesus korostaa: ”Totuus on tekevä teidät vapaiksi”. Mutta onko kirkkomme pysynyt totuuden tiellä? Onko vallitseva moniarvoisuus kaikilta osin hyvästä? Hämärtyykö totuus liiallisen vapauden ja moniarvoisuuden sekamelskan keskellä?

Onko Jeesuksen julistama totuus liian vaikea, liian paljastava vastaanotettavaksi, kuten se oli juutalaisille. Monet ympärillä olevat kuulijat loukkaantuivat Jeesukseen. Hehän olivat Abrahamin jälkeläisiä eivätkä kenenkään orjia. Juutalaiset ymmärsivät Jeesuksen tarkoittavan hengellistä vapautta, sillä olivathan he Rooman miehitysvallan alla.

Polveutuminen Abrahamista takasi heille ainaisen vapauden ja kuninkuuden riippumatta siitä, olivatko toisen valtion poliittisen vallan alla tai eivät
Juutalaisille laki eli Toora, oli totuus. He näkivät Tooran, lain ikeen vapauttavan. Vapautuminen edellytti kuitenkin lain noudattamista kaikissa sen kohdissa ja se on mahdotonta ihmiselle.

Oli myös ihmisiä, jotka uskoivat Jeesukseen ulkokohtaisesti mutta eivät olleet tehneet sisäistä ratkaisua seurata Häntä. Jeesuksen tarkoittama vapaus oli syvempää vapautta, vapautta synnin orjuudesta.

Totuus, joka toi ja tuo vapauden, oli Johanneksen evankeliumin mukaan synnistä vapautumista. Teologian tohtori Eero Junkkaalaa lainatakseni: ” Sekä pienissä että suurissa asioissa pätee sama: totuus tekee vapaaksi. Useimmiten mielessä kytevä harmi, epätietoisuus tai hankalan asian peittelemisestä aiheutuva ahdistus hälvenee, kun sille annetaan nimi ja se tuodaan päivävaloon”.

 Meistä ei tule virheettömiä mutta Jumalan silmissä olemme pyhiä Hänelle kelpaavia Jeesuksen sovitustyön, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen tähden.

Jeesus hylkäsi juutalaisen lakiuskonnon ja sanoi tulleensa täyttämän lain. Rakkauden kaksoiskäskyyn: ”Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, sisältyy koko laki. Ihminen, joka uskoo Jumalaan, pyrkii tekemään oikeita asioita, lähimmäisen rakkauden tekoja. Hän sitoutuu seuraamaan Jeesusta.

Raamattua pyritään nykyään suhteellistamaan. Raamattu on edelleen Kirkon ylin ohje. Se on Jumalan Pyhää Sanaa. Kirkon on pysyttävä Raamatun Sanan totuudessa, muutoin se joutuu harhateille ja hajoaa.

Tänään muistamme sodissamme kaatuneita ja haavoittuneita, teitä sotiemme veteraanit. Kiitämme teitä vapaasta isänmaastamme. Isänmaatamme meidän tulee edelleen rakentaa, viljellä ja varjella.

Raamatun Vanha Testamentti kehottaa meitä rukoilemaan sen kaupungin puolesta, jossa elämme. Kaupungin kansalaiseksi pyrkivän piti asua siihen aikaan kaupungissa vähintään yksi vuosi. Voimme verrata sitä nykyaikana valtion kansalaisuuden saamiseen. Saadakseen kansalaisuuden täytyy henkilön olla nuhteeton, osata sen valtion kieltä ja asua maassa vähintään neljä - viisi vuotta. Suomalainen on jokainen joka työllään maatamme rehellisesti rakentaa.

Rukous on tärkeää. Presidentti Kyösti Kallion vaimo kehotti suomalaisia rukoilemaan maansa puolesta sodan aikana. Silloin kirkot täyttyivät ihmisistä. Viime elokussa Jenni Haukion toimi samoin Senaatintorilla Helsingissä, Suomi Sata  -  tapahtumassa. Elämme nyt rauhan aikaa mutta kansakuntamme Suomi tarvitsee rukousta. Siis kun tänään rukoilemme Paimion kaupungin ja seurakunnan puolesta, rukoilemme myös rakkaan isänmaamme puolesta.
Satavuotias Suomi on meille kaikille rakas ja hyvä maa asua. Maamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta on meidän jokaisen toimittava. Juhlavuotemme teema on yhdessä. Yhdessä rakentaen saamme enemmän aikaan. Pyydämme Jumalan siunausta kansallemme ja maallemme, jotta saamme elää rauhassa ja vapaina, vapaina löytäen Jumalan totuuden elämäämme!

 

Vesa Tuominen
kirkkoherra

 

Kirkkoherran kotisivut osoitteessa
http://www.vesatuominen.net/